Chinese new year & eläintarha ilman norsuja......!

Maanantaina vaihtui kiinalaisten vuosi ja käytiin illalla tsuumailemassa meininkejä Bangkokin China Townissa.

Uusi vuosi on lohikäärmeen vuosi ja lohikäärme on kaikista suosituin kiinalaisen astrologian merkeistä. Syntyvyys kuulemma kasvaa lohikäärmeen vuosina, sillä useat vanhemmat haluavat lapsensa syntyvän juuri lohikäärmeen vuotena.

Odotettiin ehkä jotain vähän räiskyvämpää juhlintaa... Taidettiin vaan olla rakettien osalta väärässä paikassa väärään aikaan. Sen sijaan China Townissa vastassa oli paljon iloisia ihmisiä, paljon punaisia lyhtyjä ja erilaisia punaisia ja kultaisia koristeita. Punainen symboloi kiinalaisille onnea ja kultainen vaurautta. Osuttiin myös ison esiintymislavan kohdalle juuri silloin, kun paikallinen teinityttöjen idoli kapusi lavalle. Kirkuminen oli ihan samaa luokkaa kuin Suomessa Antti Tuiskun keikalla!

Eilen käytiin Thaimaan vanhimmassa eläintarhassa Dusit Zoossa. Aikanaan puiston rakennutti kuningas Rama V omaan käyttöönsä aivan kuninkaallisen palatsin viereen. Sisäänpääsymaksu oli vaivaiset 100 bahtia eli ~2,5 euroa, ei siis mitään kallista lystiä!

Kaiken kaikkiaan paikka oli ihan viihtyisä ja eläimiä oli satoja eri lajeja. Tosin oon ehkä Suomen eläintarhoissa ja Amsterdamissa tottunut näkemään eläimillä vähän parempia alueita ja tuntui, että täällä useat eläinlajit eli jotenkin vähän liian pienissä, kurjissa ja betonisissa oloissa.

Kaloja sai syöttää tuttipullolla!

Varaani ja kieli!

Hylkeiden show toi väistämättä mieleen Tampereen delfiinien vastaavan :)

......... :D Tää oli mun ehdoton lemppari! ........

Kissa!

... Elefanttishowkin piti olla, mutta norsuja ei silti löydetty mistään! Kaiken kaikkiaan päivä oli aika leppoisa, joten voin hyvin lähteä metsästämään elefantteja kahdella ja puolella eurolla paikan päälle vielä uudemmankin kerran kevään aikana :)

Tänä aamuna koulun pihalla oli vastassa tavallisesta poikkeavasti satoja thaikkuja istumassa keskelle tietä levitettyjen mattojen päällä ja kukan terälehtien seassa. Edessä oli aika monta kymmentä munkkia ja pöydillä kasoittain ruokaa. Tänään oli ilmeisesti koulun "synttäripäivä" ja aamulla oli jonkinmoinen tilaisuus, josta ei vissiin voi käyttää sanaa jumalanpalvelus, kun on kyse buddhalaisista, mutta jonkinmoinen buddhalainen seremonia kuitenkin.

Tänään käytiin Thai Civilization -kurssilta pienellä retkellä, ope tarjos meille ruuat yhdellä "torilla" ja päästiin temppelin viereen kyselemään buddhalaiselta munkilta mitä ikinä juolahti mieleen :)

Jäniskevennys: Wilja skypettää

Hahhah, juttelin äsken vuorotellen mun molempien pupujen kanssa <3 ! :D

Kämppä

Muutettiin siis Henrin kanssa pois Rangsitista lähemmäs Bangkokin keskustaa ja päädyttiin asumaan rakennukseen, jonka suunnitellut arkkitehti on päästetty vapaasti toteuttamaan norsuystävällistä mielikuvitustaan ja lopputuloksena on syntynyt seuraavanlainen pytinki:

Tuk Chang eli Elephant Tower.

Tuk Chang sijaitsee reilun 20 kilometrin eli noin neljän euron taksimatkan päässä Rangsit Universitystä Bangkokin keskustaan päin. Toisin sanoen tästä on tosi kätevää lähteä sekä Bangkokin keskustaan että Rangsitiin ja taksin saa kätevästi samantien kadulta. Kerroksia rakennuksessa on yhteensä 32 ja me ollaan kolmannessatoista kerroksessa kivassa hyväkuntoisessa 80 neliön kämpässä, missä on 2 makuuhuonetta, tupakeittiö (keittiö+olohuone) ja kylppäri, missä on kylpyamme, jee!

Makuuhuone

Parvekekin on

Näkymää partsilta päivällä...

... ja yöllä.

Keittiö

7. kerroksen kattopuutarha

... ja uima-allas :)

ja pari saunaakin löytyy!

Elefanttitornin vieressä on rakennustyömaa, jota tietysti pällistelin ja valokuvasin suurella mielenkiinnolla tänään!

...kypärä oli kahdella kymmenestä, mikä on melko paljon, koska tää oli eka kerta kun ylipäätään näin kypärän kellään täällä!

Tämä Bangkok-viikonloppu on toistaiseksi pitänyt sisällään puolen päivän jälkeen heräämisiä ja törkeetä rahanmenoa kävelymatkan päässä olevassa Central Plaza -ostoskeskuksessa. Eilen käytiin Bangkokin Hard Rock Cafessa ja Sirocco Skybarissa 64.kerroksessa. Mulla ei ollut parempaa kameraa mukana, joten täytyy mennä ottaan skybariin kuvia kaupungin valoista uudemman kerran joskus. Tuli muuten aika halpa skybar-reissu, kun 25-vuotias norjalainen insinööri lyöttäytyi seuraan ja maksoi meidän juomat...

Superhyvä hamppari Hard Rock Cafessa! (No ok, ehkä tää mun versio ilman kasviksia näyttää vähän köyhältä:D)

Siirsin viimein vanhemmatkin kuvat pikkukamerasta koneelle ja vastaan tuli kuva ensimmäisestä Bangkokissa vietetystä baari-illasta vaihtariporukalla (Mirkan & Annen kanssa vietettyjä iltoja uudenvuoden tienoilla Australian pubissa ei lasketa:D)

Mä ja Eerika ja poikien jättiämpäri RCA:ssa

Thaimaan kummallisuuksia

Toinen kouluviikko takana ja taas ois viisi päivää lomaa...! Arvottiin tuossa äsken pari tuntia, että lähdetäänkö Koh Taolle vai eikö lähdetä. Vaikka tää parin päivän lyhyt kouluviikko onkin ihan huippu, niin ei oikein kerkee suunnitella reissuja, kun toissapäivänä vasta palattiin Sametilta. Päädyttiin siis skippaamaan kilpikonnasaari toistaiseksi. Se tarkoittaa sitä, että huomenna saa nukkua niin pitkään kuin huvittaa(!) ja ois ehkä aikaa hoitaa asioita, joita on tullut tässä lykättyä jonkin aikaa.

Ajattelin kirjoittaa muutamista asioista, jotka Thaimaassa ja thaimaalaisissa on kummastuttanut. Mieleen tulee samantien ainakin kaoottinen liikenne, vessapaperin puute, outo kieli ja valkoisen ihon ihannointi.

Liikenne

Bangkokissa ei oikein tunnu olevan virallisia liikennesääntöjä. Ihmiset ajelevat miten sattuu ja se, joka uskaltaa, menee ensin. ...Ja näähän uskaltaa... Tiet ovat monikaistaisia, mutta autot eivät oikeastaan aja mitään tiettyä kaistaa, vaan kaikki ajavat missä sattuu ja vaihtelevat kaistaa miten sattuu jatkuvasti tien laidasta toiseen. Autoissa ei tarvitse olla turvavöitä kuin etupenkillä, joten takseissakaan ei takana ole mahdollisuutta turvavyötä käyttää. Nopeus saattaa kohota välillä 140:een ja kyllä mua ainakin pelottaa lähes jokaisella automatkalla. Varsinkin toi turvavöiden puttuminen tuo epämukavan olon taksin suhaillessa kaistalta toiselle. Myöskin kävellessä kannattaa pitää jatkuvasti silmät auki. Muutaman kerran on sydän pompannu kurkkuun, kun kävelee omissa ajatuksissa ja sivusta tai takaa tulee auto/mopo yllättäen kohti.

Vessapaperi

Kyllähän se nyt ketuttaa, että vessoissa ei ole läheskään aina paperia! Ilmeisesti nää thaikut on ihan sinut asian kanssa, suurin osa ei käytä paperia ollenkaan ja osa läträä vedellä vessassa käydessään niin, että lattiakin on märkä. Oon siis alkanut kantaa omaa rullaa koko ajan mukana laukussa :D

Thain kieli

Ollaan oltu parilla thain kielen tunnilla ja vielä ei suju tervehdyksen ja kiitoksen sijaan muuta kuin numerot yhdestä kymmeneen, mutta se on tullut jo selväksi, että tää ei ookaan mikään ihan helppo kieli :) Saman sanan voi lausua viidellä eri tavalla. Esim. ma, ma, ma, ma ja ma tarkoittaa eri tavoin lausuttuna joko tulla-verbiä, äitiä, isoäitiä, hevosta tai koiraa. Lisäksi esim. kuulle ja auringolle voi olla 10 erilaista sanaa... Eilisellä tunnilla opettaja antoi kaikille thain kieliset nimet. Mun nimi on tästä lähtien Lalana eli lovely lady/beautiful women! Jokaisella nimellä on jokin positiivinen merkitys, esim. joidenkin nimet tarkoitti erilaisia jalokiviä tai rohkeutta, viisautta jne. Revettiin vähän siinä kohtaa, kun Henri sai oman nimensä ja kaikkien muiden imartelevien nimien jälkeen se tarkoittikin elefanttia :D Elefantti on kuulemma Thaimaan kansalliseläin... ja onhan norsut viisaita eläimiä! :D

Valkoisten ja valkoisen ihon ihannointi

Thaimaalaisten mielestä länsimaalaiset ihmiset on kauniita. Etenkin tytöt ihannoi vaaleutta ja sitä, että meidän silmissä ei yleensä ole mongolipoimua. Lehtien kansissa poseeraavien thaityttöjen iho on supervaalea ja kaupoista on vaikea löytää kasvovoidetta, puhdistusainetta tai aurinkorasvaa, jossa ei lukisi kyljessä "whitening". Hassua, että aika monet länsimaalaiset yrittää täällä ollessaan ruskettua mahdollisimman paljon ja useat thaitytöt taas yrittää kaikin mahdollisin keinoin pitää itsensä vaaleana :)

Koh Samet 13.-17.1.

Ensimmäisen kouluviikon päätteeksi lähdettiin Koh Sametille reuntoutumaan ja rentoutumista siinä kahden raskaan koulupäivän jälkeen tietysti jo kaipasikin! Onhan tää nyt kohtalaisen siistiä, että arkipäivien ja viikonlopun päivien suhde on kääntynyt toisinpäin eli koulupäiviä on kaksi ja vapaata välissä viisi päivää...

Matkustettiin Sametille parin tunnin matka Bangkokista pikkubussilla ja siitä speed boatilla saareen. Oltiin varattu etukäteen majoitus Samet Ville Resort -nimisestä paikasta.

Biitsi oli hotellilla yksityinen ja ihanan rauhallinen. Aurinko paistoi nätisti joka päivä ja vesi oli superlämmintä! Tajusin heti ensimmäisellä uintikerralla suolaisen veden maistuessa suussa, etten aiemmin ookaan uinut meressä Suomen rantavesiä lukuunottamatta. Näin ekaa kertaa myös niitä legendaarisia valkoisia hiekkarantoja ja turkoosia vettä ja olin ihan fiiliksissä!


Biitsi ja olosuhteet oli kunnossa, mutta itse hotellilla palvelu oli niin surkeeta, ettei voi suositella samaa paikkaa kenellekään. Odotettiin yks päivä ruokaa 2 tuntia... eikä ollut mitään ruuhkaa edes. Käppäiltiinkin useimmiten syömään naapurirannoille, missä palvelu oli mielettömän hyvää ja ruoka paljon halvempaa. Tulihan sitä sitten bongattua myös itse Tuksu suositummalta turistirannalta.... Pojat kävi Tukiaisen siskoksia jututtamassakin, mutta itse tyydyin nappaamaan muutaman valokuvan... :D

Tuksu otti hennatatuoinnin

Kaipa sitä vähän tuli rusketuttuakin jo :) Ensin käytin ensimmäiset päivät huolellisesti korkeakertoimista aurinkorasvaa ja kun ei tuntunut väri tarttuvan, niin nerokkaana tyttönä päätin viimeisenä päivänä jättää huolellisen rasvaamisen välistä ja siinä sitä sitten oltiin käsivarret ja sääret kirkkaanpunaisina...

Viimeisen illan ravit!

<3

Tänään piti kuitenkin palata takaisin kahden päivän arkeen ja viime yönä nukuttiin eka yö uudessa kämpässä. Taksilla meni n. 35 minuuttia tästä Rangsitiin yliopistolle eli ihan siedettävä koulumatka. Läksytkin kerkee kivasti tehdä matkan aikana, kun ei noi viisi vapaapäivää välissä riitä semmosten miettimiseen ja taksikuskiakin nauratti, kun opeteltiin matkan aikana thain kielen numeroita aamulla yhdestä kymmeneen...

Jossain vaiheessa oli sellanen fiilis, että saattaa päästä tän kevään aikana vahingossa laihtumaan, kun joutuu vetämään vaan noita riisi- ja nuudelipöperöitä, mutta nytpä on semmosetki jäätelömestat ihan kivenheiton päässä, että saa nähdä miten käy :D

Kirjoittelen toisen kerran sit enemmän tästä meidän uudesta kämpästä. Alla kuitenkin jo kuvaa siitä, miltä näyttää näkymä meidän parvekkeelta. On nimittäin vähän toisenlaista ku oli Rangsitissa......................

muuttoa ja semmosta

Myönnän olleeni hieman saamaton tän blogin päivittämisen suhteen viime päivien aikana ja koitan olla jatkossa hieman ahkerampi...! Liikutaan Henrin ja Laurin kanssa aika samoissa paikoissa, joten jos joku kaipaa tilannepäivitystä useammin, niin voi käydä lueskelemassa niiden blogeista tuoreempia kuulumisia :) Muutamana viimesenä iltana olis kyllä ollut aikaa kirjoitella juttuja, mutta täytyihän mun saada joku turisteille tyypillinen vatsapöpö ja oon joutunut pää ja maha kipeenä kompimään parina iltana peiton alle nukkumaan jopa ennen yhdeksää. Nyt alkaa olla kuitenkin aika normaali olo taas, joten aika helpolla selvisin.

Parhaillaan istun tällasen semiahtaan pikkubussin peräpenkillä matkalla kohti Koh Sametia Laurin, Henrin, Ismon ja Jannen kanssa. Tarkoitus olisi viimeinkin päästä näkemään vähän valkoisia hiekkarantoja ja turkoosia vettä Rangsitin tulvien jälkeisen ankeiden maisemien sijaan.

Niinhän siinä sitten kävi, että valittiin kurssit kivasti niin, että koulua on ruhtinaalliset kaksi päivää viikossa. Valitettavasti tulvien vuoksi thairuoanlaittokurssia ei tässä periodissa voida järjestää ollenkaan :( Jouduttiin siis ottaa useampi ”ihan oikea” kurssi. Keskiviikkoisin meillä on thain kielen alkeiskurssi ja thai civilization eli vähän oppia Thaimaan kulttuurista ja historiasta ja torstaisin international business management, työelämään valmistava enkunkurssi ja international relations. Ensimmäinen kouluviikko on takana ja kurssit vaikutti kaiken kaikkiaan aika helpoilta, tosin en oo koskaan lukenut mitään business- tai markkinointikursseja enkä oo ollut kovin kiinnostunut maailmalla tapahtuvista asioista ja mun yleissivistyshän on ihan perseestä, mutta ehkä tää tästä ja ehkä jopa vahingossa opin täällä jotain!

Vaihtareita ei edelleenkään oo näkynyt montaakaan. Meidän lisäksi Rangsitiin on saapunut kaksi suomalaista tyttöä ja (ehkä) yksi saksalainen, joten ainakaan aika koulun ulkopuolella ei oo päässyt turhan kansainväliseksi. Tosi monet on perunu tulonsa sen tulvatilanteen ja epätietoisuuden takia, tai on tullut sen takia vähän myöhässä. Sainhan mäkin hyväksymiskirjeen vasta, kun olin jo lähtenyt... No, täällä ollaan silti!

Tällä viikolla on ehtinyt tapahtua myös sellanen juttu, että meidät vähän niinku heitettiin kämpästä ulos :D Ei haluttu kirjoittaa vuokrasopparia KTN:ään kuin yhdeksi kuukaudeksi ja ajateltiin kuukauden aikana seurata tilannetta ja kenties etsiä itsellemme parempi kämppä jostain lähempää Bangkokin keskustaa. Vuokraisäntä ei oikein innostunut meidän aikeista ja soitti tyytymättömän näköisenä koululle, missä meille selvitettiin tilannetta ja annettiin vaihtoehdoksi lähteä joko samantien tai asua KTN:ssä vähintään 3 kuukautta. Päädyttiin Henrin kanssa ensimmäiseen vaihtoehtoon, oltiin sikahinnalla KTN:ssä vielä pari yötä, asuttiin viime yö hostellissa ja nyt lähdettiin sit neljäksi yöksi Koh Sametille.

Rangsit on varmasti ollut hieno paikka ennen tulvia (vettä oli alueella parin kuukauden ajan, koulun rakennuksissa pahimmillaan 2,8m) ja kovasti kaikki tekee yötä päivää töitä alueen kunnostamiseksi. Tottakai käy sääliks alueen ihmisiä, kun ne on joutunu jättää kotinsa ja työnsä ja niiden täytyy nyt rakentaa elämäänsä uudesta ja on mahdollista, että tulvat tulee jatkossakin pahempana kun aikaisemmin on tullut, mutta mä oon vaihdossa vaan kerran ja vaan viis kuukautta ja ajattelin ottaa tästä ajasta kaiken irti enkä jaksa jäädä odotteleen, että koulun ympäristö kukoistaa taas ja paikat saadaan kuntoon. Uima-allas on suljettu (siellä ui OIKEASTI kaloja), kuntosalit on suljettu, aika monet liikkeet on jo avannu viikon aikana ovensa, mutta monta on vielä kiinni ja meillä on kaks päivää koulua viikossa eikä täällä vaan yksinkertasesti oo mitään tekemistä viideks muuks päiväks.

Tänä aamuna ennen tälle reissulle lähtöä piipahdettiin Chang Towerissa eli elefantin näköisessä isossa rakennuksessa kyselemässä kämppää muutamaksi seuraavaksi kuukaudeksi ja hyvällä tuurilla tärppäs tietysti heti ensimmäisellä kertaa, eli päädyttiin ottamaan sieltä semmonen ~80 neliön asunto kahdella makuuhuoneella. Sieltä löytyy hieno uima-allas, sauna, punttis jne. Vuokra on KTN:ään verrattuna kaksinkertainen, mutta puitteet on niin monta kertaa siistimmät, että ei harmita yhtään!

Kohta Koh Samet :)

Koulun pihalla veden alle jääneet ja kuolleet puskat on spraymaalattu elävämmäksi... niinpä!

Suljettuja liiketiloja on vielä paljon

Kuollut palmu...

... maalattu palmu.

Nurmikkoa ei täällä taiota rullalta vaan tollasista pienistä paloista

KTN:n alakerrassa vesiraja näkyy vielä selkeästi

Koulun uima-allas ja KALOJA

Kadulla kuolleita fisuja

koulua vaan ke ja to... kelpaa!

Nettiin ei vieläkään pääse muuten kuin puhelimella, enkä jaksa alkaa nettikahvilassa kirjottaan kuulumisia sen pidempään, mutta Henri on kivasti kirjoittanut jo vaihtoblogiinsa meidän ensimmäisestä päivästä koulussa.

-> Henrin blogi

Taidettiin päätyä valitsemaan kurssit nyt niin, että koulua on vain keskiviikkoisin ja torstaisin ja väliin jää viis päivää aikaa tehdä kaikkea kivaa! :)

Tänään ois suunnitelmissa lähteä tutustuun Bangkokin keskustan yöelämään vähän lisää.

Parempi päivä!

Eilen illalla olin kyllä ihan masentunut tästä paikasta, kun joka paikassa oli vielä ihan kuollutta ja olin ypöyksin täällä thaimaalaisten kanssa, eikä kukaan puhunut mulle englantia, yhyy! Olin ihan valmis lähtemään kotiin saman tien :D Vielä kun tuolla ulkonakin on tulvien jäljiltä aika rumaa (oon räpsinyt paljon todistusaineistoa tästä tulvien jättämästä rumuudesta, postailen kuvia joku päivä), niin mun mielikuvat vaihdosta Thaimaassa oli ihan murskana ja sain jonkun kulttuurishokin pelkästään Bangkokin keskustan ja Rangsitin väliltä. Vielä tänä aamunakin olin ihan super angry pirate eli nälkänen ja väsynyt, kun en illalla viittinyt lähteä enää yksin pimeessä ettiin ruokaa ja sänky oli oikeasti niin kova (siis oikeasti kovempi ku retkipatja!), ettei siinä vaan voinu nukkua kunnolla, varsinkaan ilman peittoa. Mutta, tää päivä oli jo paljon parempi :)

Kaksi suomalaista kivaa poikaa, Henri ja Lauri, oli kuitenki saapunut myöhemmin illalla eilen ja lähdettiinkin niiden kanssa sit heti aamusta kumoamaan seuraavien viiden kuukauden kurjuutta. Suunnattiin ensimmäisenä patja, peitto, roskis, henkari jne. ostoksille. Tässä päivän saldoa:

Ostokset

Sänky ennen

Sänky jälkeen

Nyt on muhkea sänky, ihan prinsessapatja ja prinsessapeitto! Siinä kelpaa nukkua ens yönä. Mulla oli muutenkin aika yllättävä pinkki-teema kaikessa, mitä ostin tänään. Prinsessamaisuus kumonnee kaiken kurjan! Nukkuminen kun on yks mun lempiasioista, niin kämppä alkoi näyttää heti superviihtyisältä, kun sängyn sai kuntoon.



Tänne on tänään saapunut myös kaksi uutta vaihtaria lisää. Hehheh, suomalaisia nekin. Alkaa vähän tuntua siltä, että englannin kielen taidot ei tuu paranemaan tällä reissulla ihan hirveesti, thaimaalaiset kun ei joko puhu englantia ollenkaan tai jos ne osaa, ne osaa vaan vähän ja niille pitää puhua itsekin tosi yksinkertaisesti. Huomenna meillä on orientaatiopäivä ja maanantaina alkaa koulu. Pitäis vissiin hommata jotain kyniä ja pyyhekumeja, en oo ihan hirveesti varustautunu mihinkään vaihto-opiskeluun... Toivotaan, että joissain muissa taloissa olis edes vähän jotain muunkin maalaisia ja huomenna näkis muitakin vaihtareita, niin ei menis ihan suomen puhumiseksi tää koko aika :)

Netti ei täällä vielä toimi. Oon tietysti ottanut puhelimeeni netin täälläkin, joten tällanen pieni surffailu onnistuu hyvin siitä huolimatta. Alakerran täti kovasti lupaili, että viikon päästä pitäisi saada nettikin jo kuntoon, mutta saas nähdä.

Ostin muuten tänään myös koulupuvun. Minihameella tietysti!

Saapuminen Rangsitiin

Aamulla Mirka&Anne lähti jatkamaan matkaansa Kuala Lumpurin kautta kohti Balia. Vähän tiukille tais kyllä mennä, että tytöt kerkes lennolleen, ku istuttiin vielä taksissa matkalla lentokentälle silloin kun baggage drop sulkeutui ja boarding alkoi... Mutta kyllä ne kuulemma kerkes! Oltiin vähän myöhässä, koska Pom Pom ei ollut ajoissa tekemässä meille aamupalaa hostellilla :D

Mua oli lentokentällä vastassa poika Rangsit University –kyltin kanssa ja pääsin koulun järjestämällä kyydillä Rangsitiin. Ilmoitin etukäteen sähköpostitse, että haluaisin kämpän Penthip Apartmentista, missä suurin osa aiempien vuosien suomalaisista vaihtareistakin on asunut, mutta mut kyydittiin kuitenkin KTN:ään. Asun 4. kerroksessa, tää huone on aika iso, mulla on leveä sänky ja muutenkin täällä on noh... Ihan ok. Vähän harmi vaan, että tää talo tuntuu olevan aika tyhjä vielä. Oon käytävällä törmännyt muutamaan thaimaalaiseen, mutta muita vaihtareita ei oo vielä näkynyt. Sain kuulla, että aika moni on tulossa vasta huomenna ja illemmalla saapuu ainakin lisää......... suomalaisia!

Vaikka oonkin vähän tällanen hällä väliä –tyyppi, niin oon ehkä sittenkin tullut vähän äitiini joissain asioissa: mun täytyi ensimmäisenä marssia lähimpään kauppaan ostamaan rätti :D en voinut purkaa tavaroitani kaappiin tai vessaan, kun kaapissa oli hirvee pölykerros ja vessakaan nyt ei ihan siistimmästä päästä ollut... Nyt on parempi!

Kävin tosiaan jo vähän kävelemässä ja tsuumailin paikkoja kauppareissullani. Joka paikassa on tulvien jäljiltä aika sotkusta ja rähjäistä. Suurin osa kadun varrella näkyvistä ihmisistä oli vähän niinkuin jälleenrakennuspuuhissa eli siivoili tai nikkaroi jotain. Rakennusten seinissä näkyy selkeitä rajoja siitä, miten korkealla vesi on ollut ja esim. meidän koulurakennuksen pihassa oli isot läjät pilalle menneitä huonekaluja ja muuta roinaa. Tuntui vähän siltä, että koko kylä on vasta heräilemässä eloon pikkuhiljaa.

Musta tuntuu, että nyt otan pienet torkut, kun viime yönä jäi unet vähän liian vähäisiksi ja sit täytyy lähteä ettiin jotain syötävää :) toivottavasti päiväunien jälkeen ois jo jotain mielenkiintosia tyyppejä saapunut, niin saisin ruokaseuraakin.

+ Tää sänky on ihan pirun kova....... eikä oo peittoa!? Come on, mä nukun kesäisinkin paksun täkin alla ja talvisin kahden ja nyt pitäis pärjätä ilman mitään. Täytyy ehkä lähteä myös peitto-ostoksille heti huomenna... On myös tullu mieleen muutamia muita juttuja, joita tää kämppä ja täällä asuminen kaipais. Kaiken kaikkiaan tää paikka vaikuttaa aika kuolleelta ja kurjalta, mutta ehkä huomenna on parempi päivä :D

uusvuos

..nii. Ihan perus. Kolme suomalaisnaista uudenvuoden vietossa.