Melkein viikko takana Cape Townissa ja kaupunki on tullut jo aika tutuksi. Osaisin ehkä jopa vähäsen ajaa autolla väärää puolta tietä! Jenni on juoksuttanut meitä ympäriinsä hirmu kiireisellä aikataululla ja mun on ollut ihan turha edes haaveilla useammasta tällaisesta pienestä tuokiosta nettikahvilassa... Ollaan käyty Table Mountainilla, Hyväntoivonniemessä, kiivetty Cape Pontissa vuorelle, kierrelty kojuja ja kauppoja ja tietysti syöty hyvin.
Suurin osa väestöstä on mustia - siis köyhiä mustia. Valkoiset on keskimäärin selkeästi mustia varakkaampia, tosin on myös ryhmä (tosi) rikkaita tummia ihmisiä. Mustien ja valkoisten lisäksi on tietysti värillisiä. Ensimmäisenä päivänä ihmisten laajaan värikirjoon kiinnitti vielä huomiota, mutta nyt lähinnä huomaa vain sen, jos joku on yhtä vaalea ja kalpea kuin mä itse. Tai palanut. Poltin samantien nenäni ja poskipääni ja nenästä lähtee nahka.........
Etelä-Afrikan historiasta vois kertoa sen verran (pyydän anteeksi kaikkia asiavirheitä :D) , että vielä 90-luvun alkupuolelle asti Etelä-Afrikassa elettiin apartheidin aikaa, jolloin mustat ja valkoiset elivät täällä ihan omaa elämäänsä; mustat ihmiset oli eristetty asumaan omille asuinalueilleen, townshippeihin, eikä mustilla ollut äänioikeutta tai mitään vaikutusvaltaa. (Hullua ajatella, että täällä on ollut sellaista vielä kun me ollaan oltu lapsia!) Ensimmäinen apartheidhallitus syntyi vuonna 1948 ja pahimmillaan apartheid oli 60-luvulla. Käytännössä siis pitkän aikavälin tavoitteena apartheidhallituksilla oli erottaa mustat ja valkoiset toisistaan täydellisesti, ja valkoiset halusivat tehdä mustista halvan tai jopa ilmaisen työvoiman itselleen.
80-luvulla viranomaiset eivät kuitenkaan enää pystyneet pitämään townshippejä kurissa ja muu maailma alkoi paheksua maan rotuerottelua ja syrjiä tai saartaa Etelä-Afrikkaa kaupankäynnissä jne. Pikkuhiljaa oli pakko alkaa purkaa rotuerottelumääräyksiä, ja Etelä-Afrikan viimeinen valkoinen presidentti vapautti apartheidia vastustaneen Nelson Mandelan vuonna 1990 vankilasta ja aloitti uudistusten tekemisen Mandelan kanssa. Vuonna 1994 saatiin järjestettyä ensimmäiset demokraattiset vaalit, missä kaikki, siis myös musta väestö, sai äänestää ja Mandelasta tuli presidentti. Nelson Mandelaa pidetään siis syystäkin suurena sankarina, apartheidin rauhanomaisena lopettajana ja uuden demokraattisen Etelä-Afrikan perustajana.
Vieläkin kaikki matalapalkkaisemmat työt on mustien hoidettavana ja esim. ravintoloissa tarjoilijat on usein tummia ja hovimestarit ja kaikennäköiset johtajat taas valkoisia. On tosi paljon asioita, jotka meillä hoidetaan koneilla, laitteilla, automaateilla tai ihan vaan itse tekemällä ja joille täällä on oma työntekijänsä. Täällä on jannuja, jotka osoittaa kadulla, missä on tyhjä pysäköintipaikka (ihan kuin sitä ei itse voisi nähdä:D), kolme ihmistä saattaa tankata autoa (tosin samalla ne pesee ikkunat ja tsekkaa öljyt jne), jokaisella kadulla on parking marshaleita, jotka hoitaa parkkimaksut ja lisäksi on omatoimisia pysäköinninvalvojia, jotka pitävät autoja silmällä mahdollisten varkaiden varalta. Pienillekin hommille on oma työntekijänsä (tummaihoinen...), jotta mahdollisimman monelle riittäisi edes jotain työtä ja tapana onkin heittää muutama lantti palkkioksi annetusta avusta. Liikennevaloissa palloilee myös paljon miehiä, jotka joko myyvät jotain turhaa krääsää tai ihan vaan pelkästään kerjäävät rahaa valoihin pysähtyviltä autoilijoilta.
Cape Town on ihan mielettömän kaunis kaupunki ja sijaitsee kahden valtameren välissä. Täällä on isoja vuoria, kukkuloita, rantoja, palmuja ja tosi ystävällisiä ihmisiä. Kaikenväriset ihmiset on tosi ystävällisiä! Ei tarvitse näyttää eksyneeltä kuin muutaman sekunnin ajan ja joku on kyselemässä, että voisiko auttaa jotenkin ja suuri osa ihmisistä puhuu/osaa englantia.
Jenni vetelee täällä menemään vasemmanpuoleisessa liikenteessä keskellä suurkaupunkia ja viiskaistaisia teitä niin kuin olisi aina asunut täällä. Täytyy myöntää, että mua pelotti aluksi ja anelinkin sitä ajamaan hiljempaa, johon se tokaisi aina vaan jotain siitä, että mielummin se ohittelee itse muita autoja hallitusti kuin päästää muut autot ohittelemaan sitä miten sattuu :D Taksilla on myös tullut suhailtua, taksin lähtöhinta on ~20 senttiä...
 |
| Jouluaattona Table Mountainilla |
Mun lomailua on vähän varjostanut se, että mulle tuli jo lentokoneessa matkalla tänne kurkku kipeäksi ja olin aika monta päivää kuumeisen oloinen ja tukkoinen ja vetelin menemään särkylääkkeiden voimalla. Eilinen jouluaattoaamu alkoi sillä, että mentiin lääkäriin ja sainkin sieltä viisi(!) eri reseptiä, antibiootteja ja en oikein edes tiedä, mitä noi muut oli... mutta olo on ainakin tänään ollut jo paljon parempi!
Kaupungin isoimmat hampurilaiset
Kuumeinen, väsynyt turisti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti