Eka päivä Bangkokissa

Jee, täällä on ihan huippua!

Lennot sujui hyvin, mutta aikaeron takia mulla jäi tavallaan yks yö välistä, enkä saanut lentokoneessa nukuttua, kun "yö" oli mun edellistä aikaa 16-23 ja siinä vaiheessa, kun mua alkoi viimein unettaa, joku räppäs valot päälle ja tarjoiltiin lentokoneessa aamupalaa...

Saavuin eilen Bangkokiin tosiaan kymmenen jälkeen aamulla, otin junan keskustaan ja taksin hostellille, missä Anne ja Mirka oli ulkona vastassa. Tytöt antoi mulle ruhtinaalliset puolitoista tuntia aikaa nukkua ja sitten suunnattiinki elämäni ensimmäisellä tuk-tuk -kyydillä MBK:lle eli isoon ostoskeskukseen, missä täytettiin kurnivat vatsat ja ostettiin mulle yskänlääkettä :D On aika kipee olo, ääni on käheä ja mulla on kauhee yskä...Taksikuskikin huuteli perään, et huomenna meet sitten lääkäriin... Mutta täällä on ihanan lämmintä ja eiköhän tää tästä pikkuhiljaa katoa :)

tuk-tuk!

Ruokapaikassa piti ensin vaihtaa rahat sellasiin ruokaseteleihin ja A&M ohjeisti et vaihdan 100bahtia ja olin vähä hämmentynyt et wtf, ~2,5e, saanko sillä muka jotain :D Mutta oikeasti mulla meni ruokaan ja vesipulloon siitäkin vaan puolet eli reilu euro. Ruoka on siis halpaa ja hyvää!

Illalla kierreltiin baareja ja nautiskeltiin erilaisia drinksuja. Meidän lemppari oli tollanen kadun varteen pysäköity drinkkiauto.

Viimeisenä löydettiin baari, jossa filippiiniläinen bändi soitti musiikkia ja sai toivoa lauluja. Mehän sit innostuttiin asiasta ja toivottiin vaikka mitä. Moves Like Jagger on täälläkin kova hitti...!

Tänään pitäis etsiä illaks mekot ja lähteä sit juhlimaan uuden vuoden vaihtumista. Taidetaan päätyä tänäänkin esitteleen biisitoiveita filippiiniläispojille :)

Annella ja Mirkalla on enemmän kuvia tuolla: maitovalaatrannalla.kuvat.fi.

Meidän hostelli on kiva, tosin vähän syrjässä, mutta taksilla ajelu on täälläkin niin naurettavan halpaa, että ei haittaa. Ja täällä on wlan :p

Cape Townista Bangkokiin

Torstaina 29.12.2011 ~10.30am

Jei, oon nyt lentokoneessa matkalla Cape Townista Johannesburgiin. Johannesburgista lennän Kuala Lumpuriin ja Kuala Lumpurista Bangkokiin. Perillä oon perjantaina paikallista aikaa joskus aamu kymmenen aikoihin.

Yritän jatkossa pitää postaukset vähän lyhempänä, Etelä-Afrikassa oli liian vähän aikaa internetille ja liian paljon kerrottavaa! Cape Town oli ihana kaupunki ja sinne jäi vielä hurjan paljon nähtävää, eli on ehdottomasti palattava sinne takas vähän isompana ja rikkaampana :)

Vois ehkä luulla, että hintataso ois suomalaiselle Etelä-Afrikassa edullinen, mutta ruokakaupoissa ruoka oli oikeastaan ihan samanhintaista kuin Suomessa ja muutenkin kaikki aika samalla tasolla. Vaatteiden hinnat vaihteli kaupoittain tosi paljon, toiset oli vähän halvempia kuin Suomessa. Ravintoloissa syöminen sen sijaan oli ravintolasta riippuen ehkä keskimäärin noin puolet halvempaa. Perus pihviannos maksoi ~R130 eli noin 13 euroa. Olut maksoi ravintolasta/baarista ostettuna pari euroa. Olutta ei muuten täällä myydä kuin viinakaupassa, mikä on mun mielestä vähän outoa, koska viiniä kyllä myydään kaikissa ruokakaupoissa...

Viime päivien parhaista paloista on kertomatta ainakin Dupliner’s irkkubaarista! Jenni kavereineen käy siellä aina torstaisin, enkä yhden torstai-illan siellä viettäneenä enää yhtään ihmettele miksi. Livemusiikkia soitti mielettömän hyvä duo ja luulin aluksi, että musiikki tulee ihan normisti nauhalta. Ja mitä biisejä! Foo fightersia, red hot chili peppersia, radioheadia, bon jovia…. ja moves like jagger!

Pakko kertoa, että toi Maroon 5 & Christina Aguileran Moves Like Jagger -biisi soi ihan joka paikassa ja koko ajan! Radiossa, kaupoissa.... Lyötiin vetoakin siitä, että mikä biisi soi Dupliner’sissa ekana ku mennään ja veikkasin tota. Ei se soinu ku mentiin, mutta oli heti seuraavana :D

Toinen kivoista jutuista oli, kun Jennin kaveri Michael vei meidät ravintolaan, jossa lihat tuotiin pöytään raakana ja pöydän keskellä oli grilli, jossa sai itse grillata oman strutsinsa tai kudunsa jne. Muutenkin maassa grillataan paljon ja grilliä/grillaamista sanotaan braaiksi. Michael on etelä-afrikkalainen ja myös kokkas meille itse joulupäivänä aitoa afrikkalaista ruokaa. Mua vähän ruokavammasena pelotti, että mitä sieltä tulee, mutta urheasti pistelin poskeeni kaiken ja oli tosi hyvääkin vielä! :)

Ostin nyt sit varmuuden vuoksi lentolipun itselleni pois tammikuussa Thaimaasta maahantulolupaa varten, kun sellainen pitäis olla, vaikka sainkin kuulla, ettei sitä kyselty missään vaiheessa Thaimaan päässä, mut ajattelin, et jos ne vaatii sitä täällä Etelä-Afrikassa kans jo samoin ku vaadittiin Helsinki-Vantaalla saada nähdä mun poistumislippu E-A:sta, että ne päästi mut lähtemään. 50 eurolla irtos menolippu Singaporeen keskiviikkona 18.1.2012, että vois lähteä vissiin Singaporeen silloin, jos sopii muihin aikatauluihin. Et lähteeks joku mun kanssa? :D Keskiviikkona on ladies’ night! :D

Sain järjestettyä itelleni nyt myös kyydin sit 4.päivä Rangsitiin. Lentokentällä pitäis olla vastassa joku heppu kyltin kanssa ja kaipa ne on sit mulle jonkun kämpänkin varannut. Jännää!

Cape Town: Huipulla tuulee

Apuaaa, huomenna aamulla täytyis suunnata lentokentälle ja matka jatkuu kohti Thaimaata ja Bangkokia, jännää! Mirka & Anne on ollut Bangkokissa jo eilisestä asti ja linkistä pääsee lukemaan niiden seikkailuista ja vaihto-opiskelusta Balilla.

10 päivää on mennyt supernopeasti ja näiden päivien aikana oon ehtinyt mm. ottaa yli 1000 valokuvaa :D Täytyy ehkä vähän alkaa rajottaa räpsimistahtia... Pari päivää ehdin tuntea itseni jo melko terveeksi ja uskalsin vaihtaa pitkät housut shortseihin, mutta tänään oli taas ääni käheä ja joka paikka tukossa kun heräs aamulla. Päivisin täällä on ollut lämpötila 25-30 asteen paikkeilla, mutta aamuisin, iltaisin ja öisin on alle 20 astetta ja saattaa tuulla kovaakin. Sain myös varmaan kylmää eilisaamun aamusafarilla, mutta ehkä Thaimaassa on flunssaystävällisempi ilmasto!

Maanantaina ajeltiin reilu parisataa kilometriä Cape Townista johonkin suuntaan (:D) päin ja mentiin Inverdoorn Game Reserve & Safari Lodgeen eli paikkaan, missä järjestetään safariajeluja alueille, missä safarin eläimiä elää niille luonnollisissa oloissa. Siellä oli ihan huikean ystävällinen palvelu, paikat tosi siistejä ja hyvinvarustellut mökkeröt. Ruokakin oli mielettömän hyvää! Ensin aloitettiin iltapäivällä sellanen kolmen tunnin safariajelu, aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, lämpötila oli varmaan aika lähellä 35 astetta ja bongailtiin alueelta kirahveja, gebardeja, seeproja, sarvikuonoja, erilaisia antilooppieläimiä (rumia antilooppeja ja kauniita antilooppeja:D), springbokeja (Etelä-Afrikan kansalliseläin, sellanen pieni peuran tapainen), puhveleita, virtahepoja, kuduja (jonkinmoinen härkäeläin) jne. Ekalla safarikierroksella ei löydetty leijonia mistään, mutta sit aamulla herättiin puoli kuusi ja lähdettiin vielä reilulle parituntiselle aamusafarille ja sillon löydettiin leijonatkin. Aamuisella safarilla oli tosiaan melko kylmä ennen kuin aurinko nousi kunnolla, kun land rooverilla ajeli aika kovaakin välillä ja kävi hirveä viima. Mullakin oli pitkähihanen, fleecetakki ja vielä viltti päällä, mutta olin silti ihan jäässä...

Eilen illalla/yöllä täällä oli aika myrskyistä. Käytiin alkuillasta ulkona ja jo silloin olis melkein voinu nojata tuuleen ja myrsky tuntui vaan yltyvän yltymistään ainakin siihen asti, että nukahdin. Asutaan 18 kerroksisen talon toisessa kerroksessa ja tuuli oli hurja ja ravisteli ikkunoita jo tällä korkeudella niin, että super 8 -elokuvan kattomisen jälkeen mua pelotti ja olin jo melko varma, että se leffan olio tulee ikkunasta läpi ja nappaa mut mukaansa tai et ainakin ikkunasta lentää mun päälle jotain raskaita esineitä ja liiskaannun :D Tuolla ylhäällä on katolla uima-allas ja siellä on tyynelläkin säällä käynyt pieni viima, joten millainenhan mahtoi olla myräkkä ylimmissä kerroksissa...

Joku oli myös eilen tippunut Pöytävuorelta, Table Mountainilta, joka on reilun kilometrin korkuinen vuori keskellä Cape Townia. Käytiin itse Pöytävuorella jouluaattona ja sieltä oli tosi hienot näkymät joka puolelle! Vähän erilainen jouluaatto siis, oli tosi lämmintä ja aurinko paistoi, eikä vuoren päällä ollut yhtään pilviä. Mystisesti Pöytävuoren huipun ylle ilmaantuu usein pilvikerros (muuten ei pilven pilveä missään) ja pilvikerrosta kutsutaankin pöytäliinaksi. Eilen illalla myrskytessä pilvikerros pöytävuoren yllä näytti lähinnä savulta, kun se oli niin paksua ja harmaata. En ehtinyt uutisista kuulemaan, että oliko joku tippunut huonon näkyvyyden tai tuulen takia vai muuten vaan.

Tunnelma ei ulkona liikkuessa oo ollut kovin jouluinen, mutta kämpälle äiti loihti hyvän joulutunnelman ja ollaan syöty paljon suklaata ja kuunneltu joululauluja :)

cape town 2

Melkein viikko takana Cape Townissa ja kaupunki on tullut jo aika tutuksi. Osaisin ehkä jopa vähäsen ajaa autolla väärää puolta tietä! Jenni on juoksuttanut meitä ympäriinsä hirmu kiireisellä aikataululla ja mun on ollut ihan turha edes haaveilla useammasta tällaisesta pienestä tuokiosta nettikahvilassa... Ollaan käyty Table Mountainilla, Hyväntoivonniemessä, kiivetty Cape Pontissa vuorelle, kierrelty kojuja ja kauppoja ja tietysti syöty hyvin.

Suurin osa väestöstä on mustia - siis köyhiä mustia. Valkoiset on keskimäärin selkeästi mustia varakkaampia, tosin on myös ryhmä (tosi) rikkaita tummia ihmisiä. Mustien ja valkoisten lisäksi on tietysti värillisiä. Ensimmäisenä päivänä ihmisten laajaan värikirjoon kiinnitti vielä huomiota, mutta nyt lähinnä huomaa vain sen, jos joku on yhtä vaalea ja kalpea kuin mä itse. Tai palanut. Poltin samantien nenäni ja poskipääni ja nenästä lähtee nahka.........

Etelä-Afrikan historiasta vois kertoa sen verran (pyydän anteeksi kaikkia asiavirheitä :D) , että vielä 90-luvun alkupuolelle asti Etelä-Afrikassa elettiin apartheidin aikaa, jolloin mustat ja valkoiset elivät täällä ihan omaa elämäänsä; mustat ihmiset oli eristetty asumaan omille asuinalueilleen, townshippeihin, eikä mustilla ollut äänioikeutta tai mitään vaikutusvaltaa. (Hullua ajatella, että täällä on ollut sellaista vielä kun me ollaan oltu lapsia!) Ensimmäinen apartheidhallitus syntyi vuonna 1948 ja pahimmillaan apartheid oli 60-luvulla. Käytännössä siis pitkän aikavälin tavoitteena apartheidhallituksilla oli erottaa mustat ja valkoiset toisistaan täydellisesti, ja valkoiset halusivat tehdä mustista halvan tai jopa ilmaisen työvoiman itselleen.

80-luvulla viranomaiset eivät kuitenkaan enää pystyneet pitämään townshippejä kurissa ja muu maailma alkoi paheksua maan rotuerottelua ja syrjiä tai saartaa Etelä-Afrikkaa kaupankäynnissä jne. Pikkuhiljaa oli pakko alkaa purkaa rotuerottelumääräyksiä, ja Etelä-Afrikan viimeinen valkoinen presidentti vapautti apartheidia vastustaneen Nelson Mandelan vuonna 1990 vankilasta ja aloitti uudistusten tekemisen Mandelan kanssa. Vuonna 1994 saatiin järjestettyä ensimmäiset demokraattiset vaalit, missä kaikki, siis myös musta väestö, sai äänestää ja Mandelasta tuli presidentti. Nelson Mandelaa pidetään siis syystäkin suurena sankarina, apartheidin rauhanomaisena lopettajana ja uuden demokraattisen Etelä-Afrikan perustajana.

Vieläkin kaikki matalapalkkaisemmat työt on mustien hoidettavana ja esim. ravintoloissa tarjoilijat on usein tummia ja hovimestarit ja kaikennäköiset johtajat taas valkoisia. On tosi paljon asioita, jotka meillä hoidetaan koneilla, laitteilla, automaateilla tai ihan vaan itse tekemällä ja joille täällä on oma työntekijänsä. Täällä on jannuja, jotka osoittaa kadulla, missä on tyhjä pysäköintipaikka (ihan kuin sitä ei itse voisi nähdä:D), kolme ihmistä saattaa tankata autoa (tosin samalla ne pesee ikkunat ja tsekkaa öljyt jne), jokaisella kadulla on parking marshaleita, jotka hoitaa parkkimaksut ja lisäksi on omatoimisia pysäköinninvalvojia, jotka pitävät autoja silmällä mahdollisten varkaiden varalta. Pienillekin hommille on oma työntekijänsä (tummaihoinen...), jotta mahdollisimman monelle riittäisi edes jotain työtä ja tapana onkin heittää muutama lantti palkkioksi annetusta avusta. Liikennevaloissa palloilee myös paljon miehiä, jotka joko myyvät jotain turhaa krääsää tai ihan vaan pelkästään kerjäävät rahaa valoihin pysähtyviltä autoilijoilta.

Cape Town on ihan mielettömän kaunis kaupunki ja sijaitsee kahden valtameren välissä. Täällä on isoja vuoria, kukkuloita, rantoja, palmuja ja tosi ystävällisiä ihmisiä. Kaikenväriset ihmiset on tosi ystävällisiä! Ei tarvitse näyttää eksyneeltä kuin muutaman sekunnin ajan ja joku on kyselemässä, että voisiko auttaa jotenkin ja suuri osa ihmisistä puhuu/osaa englantia.

Jenni vetelee täällä menemään vasemmanpuoleisessa liikenteessä keskellä suurkaupunkia ja viiskaistaisia teitä niin kuin olisi aina asunut täällä. Täytyy myöntää, että mua pelotti aluksi ja anelinkin sitä ajamaan hiljempaa, johon se tokaisi aina vaan jotain siitä, että mielummin se ohittelee itse muita autoja hallitusti kuin päästää muut autot ohittelemaan sitä miten sattuu :D Taksilla on myös tullut suhailtua, taksin lähtöhinta on ~20 senttiä...

Jouluaattona Table Mountainilla

Mun lomailua on vähän varjostanut se, että mulle tuli jo lentokoneessa matkalla tänne kurkku kipeäksi ja olin aika monta päivää kuumeisen oloinen ja tukkoinen ja vetelin menemään särkylääkkeiden voimalla. Eilinen jouluaattoaamu alkoi sillä, että mentiin lääkäriin ja sainkin sieltä viisi(!) eri reseptiä, antibiootteja ja en oikein edes tiedä, mitä noi muut oli... mutta olo on ainakin tänään ollut jo paljon parempi!

Kaupungin isoimmat hampurilaiset

Kuumeinen, väsynyt turisti

cape town

Chapman's Peak

pingviini :)

Cape Pointissa Caro & Jenni

Cape Pointista Singaporeen 9667km :D

Iska ja Aiti <3

Kaytiin syomassa semmosessa paikassa, missa lihat sai ite grillata poydan keskella olevassa grillissa! Jennin vieressa Michael.

Ekan illan sapuskat: strutsia, springbokia, kudua ja krokotiilta!

k o l m e

Hihi kolme yötä!

Myönnän, että nyt alkaa vähäsen jännittää ja jossain vaiheessa meinas syntyä pieni stressinpoikanenkin, mutta nitistin sen supernopeasti :)

Tehtävälistassa on enää muutama kohta ylivetämättä ja saan kaiken jotain perus check-inejä lukuunottamatta tehtyä jo huomenna ja ajattelin pakata rinkankin valmiiksi, niin sit oon ihan lähtövalmis ja voin vaan fiilistellä lähtöä ja toisaalta nauttia viimeisistä hetkistä Tampereella!

Viisumia ei nyt sitten oo ja vieläkin on vähän epäselvää, että pitäiskö mun nyt ostaa joku lento pois Thaimaasta tammikuulle, jotta ne päästää maahan ilman viisumia sillä perus maahantuloluvalla, joka antaa max 30 päivän oleskeluoikeuden, vai saako Bangkokin lentokentältä hankittua oikean turistiviisumin pelkän maahantuloluvan sijaan.... mutta onhan täs vielä aikaa selvitellä sitäkin! Täytynee sit oikeasti tehdä joku kiva viikonloppureissu johonkin muuhun maahan heti alkuun, jos lentolippuja täytyy maahantulolupaa varten ruveta osteleen. Vähäsen vielä kaipaan ehkä myös matkustusseuraa ja matkaehdotuksia :D

Pientä jännitystä on synnyttänyt se, että kaikki asiat on aika epävarmoja ja ei tiedä, milloin koulu alkaa ja missä se alkaa kun alkaa ja onko se meidän oikea kampusalue toipunut tulvista ja jo sitten käytössä vai joudutaanko kenties aloittaa jossain muualla. Kämpästä ei myöskään oo mitään käsitystä, enkä oo mitään kämppää mistään kysellytkään. Paha tietää etukäteen, missä kannattais asua, kun ei tiiä koulun alustakaan mitään eli täytyy vaan mennä paikan päälle tsuumaileen, mikä on meininki ja oikeastaan sehän ois ihan huippua, jos ei koulu alkaiskaan vielä ja sais pitää vähän lisää lomaa ja matkustella vaan! Singapore, Malesia, Filippiinit, Bali..... ja miljoonat siistit saaret.

Se on aika hienoa, että ei tarvii uuteen jännään kaupunkiin mennä ihan yksin, vaan Anne ja Mirka on Bangkokissa vastassa jo, kun meen sinne ja se jännä hetki, kun tytöt jatkaa matkaansa Balille ja mä jään ihan ypöyksin suureen Bangkokiin tulee vasta sit 4. päivä tammikuuta :)

Ennen Thaimaata on kuitenkin suuntana Etelä-Afrikka ja Jenni on miettinyt meille valmiiksi kaikkea kivaa tekemistä ja ohjelmaa ja ei itse tarvii kun osallistua, ottaa rennosti, nauttia vaan ja viettää vähän erilaista joulua oman perheen kesken.

...ja ennen Etelä-Afrikkaakin ois vielä yks tentti. Arvatkaa kuinka paljon on kiinnostanu lukea huomiseen tenttiin........ Täs on ollu nyt pikkasen esim alla olevan kuvan mukaiset asiat mielessä:

tervemenoa

Kiitti, oli kivaa eilen! <3

Tytsyt oli tehny meille hienon kortin:

Kuvanmukaisia hetkiä odotellessa.....

Pakkaan parhaillani elämääni jätesäkkeihin ja ens viikon nukunkin sohvalla melkein tyhjässä kämpässä.

18

Jännäks menee! 18 yötä lähtöön, eikä olla vieläkään saatu hyväksymiskirjeitä vaihtoyliopistosta Rangsitista. Ei mua nyt oikeastaan kiinnosta se, että pääsenkö sinne opiskelemaan, mutta viisumin haluaisin ja sen hakemiseen tarvittais semmonen hyväksymiskirje.

järjestelyistä

Tän blogin tarkotus on tallentaa fiiliksiä ja kertomuksia seuraavan puolen vuoden ajalta muistoksi lähinnä itselleni ja helpottaa vaihtoraporttien kirjoittamista vaihtoajan päätyttyä. Monia juttuja kun kerkee varmasti unohtaa tässä ajassa.

Lisäksi kuvittelisin, että ainakin äiti on riemuissaan lukemassa suomenkielistä kertomusta matkaltani pikkusiskon englanninkielisten kirjotusten sijaan... Kelailin myös, etten ehkä viitti hehkuttaa Facebookissa kuvin ja statuksin jatkuvasti kaikille reissun hienouksia, joten täällä ne pysyy tasan niiden ihmisten ulottuvilla, joita oikeasti kiinnostaa, mitä mulle kuuluu ja missä menen :)

Munhan ei alunperin pitänyt lähteä vaihtoon. Jenni on opiskellut Englannissa, ollut vaihdossa Hollannissa ja on parhaillaan suorittamassa työharjottelua Etelä-Afrikassa, ja mulle on aina riittänyt se, että saan tehdä kivoja reissuja sen luo milloin mihinkin. Vuosi sitten elämäntilanne muuttui ja tuli pikku hiljaa sellanen fiilis, että mitä jos mäkin lähtisin vähän seikkailemaan, koska mikään tai kukaan ei estä mua lähtemästä ja toisaalta ei mulla oo koskaan ollut mikään kiire valmistuakaan, heh. Ja hei, oon aina tykänny seikkailla ja tehdä jänniä, suunnittelemattomia asioita! Tiesin heti, että haluaisin johonkin lämpimään maahan enkä ollut koskaan käynyt missään Saksaa etelämpänä tai rantalomilla, joten Kaakkois-Aasia valikoitui suunnaksi aika nopeesti.

Vaihtoonlähteminen TTY:ltä on kohtalaisen helppoa eikä hakupapereiden täyttäminen vaatinut hirveitä ponnisteluja. Tammikuun loppuun mennessä KV-yksikköön piti toimittaa täytetty hakulomake, enkunkielinen CV, valokuva ja sivun mittainen motivaatiokirje eli löpinää siitä, miksi haen vaihtoon ja mihin ja plaaplaa. Helmikuussa tuli tieto valituksi tulemisesta ja vasta elokuussa piti palauttaa Rangsit Universityn oma hakukaavake täytettynä, opintosuoritusote, opintosuunnitelma, enkun kielitodistus, stipendinhakulomake ja passikuvia. TTY antaa Thaimaahan lähteville vaihto-opiskelijoille 1000 euron stipendin ennen matkaa ja 200 euroa kun vaihtoraportti on palautettu, joten pelkästään omin varoin ei matkaan tarvitse lähteä.

Tavallaanhan tää on ollut, vaikkakin helppo, niin myös tosi pitkä prosessi. Tammikuun vaihtoonlähtöpäätöksen jälkeen on ollut melkein vuosi aikaa vuoroin innostua tulevasta keväästä ja välillä vastaan on tullut sellasiakin juttuja, että olis melkein tehnyt mieli päättää sittenkin vaan jäädä tänne... Vuoden aikana kerkee elämässä tapahtua vaikka mitä ja oikeastaan asiat voi muuttua ihan viimeisten viikkojenkin aikana monella lailla. Musta on ihanaa, että Anne ja Mirka sai päähänsä lähteä mun kanssa vaihtoon yhtäaikaa, ne lähtee Balille Indonesiaan, ja on tartuttanu matkainnostusta ja -täpinäänsä mullekin pitkin syksyä!

Rokotuksista otin A- ja B-hepatiittirokotteen Twinrixin, uusin jäykkäkouristusrokotteen ja lisäksi päädyin sitten ottamaan vielä Japanin aivokuumerokotteen (...koska äiti pakotti ja maksoi sen, kiitti vaan). Tarkotus on vielä ennen matkaa syödä lavantautirokote ja koska Rangsit on uinut vedessä jonkin aikaa, täytyy vielä ottaa noista matkustustiedotteista selvää mahdollisista muista leviävistä taudeista.

Kämpän saan vuokrattua vaihtoajaksi hyvälle ystävälleni, opintotuet on hoidettu, matkavakuutus on hoidossa, matkalle oon ostanut rinkan, tilasin visan ohelle visa electronin ja loppukesästä ostin myös uuden kameran, jotta voin sit ikuistaa kaikkia hienoja kirkkaansiniä vesiä ja valkoisia hiekkarantoja ja hyvännäköisiä surffaripoikia jne...

hihi jee

Iik, enää vähän reilu kuukausi aikaa lähtöön!

18. joulukuuta on tarkoitus lähteä kohti suurta seikkailua ja lentää ensin viettämään joulua pikkusiskoni Jennin luo Cape Towniin Etelä-Afrikkaan. Siitä sitten suuntaan uudenvuodenaatoksi Bangkokiin vastaanottamaan uuden huikeaakin huikeamman tulevan vuoden Sirpa&Miina&Manne -tiimillä eli Annen & Mirkan kanssa ja koulu alkaa mulla ilmeisesti 9. tammikuuta.

Tehtävälista on vielä pitkä ja aloitin suorittamisen tietysti listan epäoleellisimmasta päästä, eli saan nyt vetää yli kohdan "luo blogi".

Lentoliput on taskussa, rinkka on ostettu ja rokotuksetkin on lähes hoidossa, mutta esim. matkavakuutus, viisumi, kämppäasiat ja tuhat muuta pikku juttua pitäis vielä saada kuntoon.

Jotenkin en vaan osaa vieläkään alkaa stressaamaan tai kiirehtimään näiden asioiden kanssa. Panikoin sitte kivasti vikalla viikolla ennen lähtöä.

Sitä paitsi, eihän sieltä vaihtoyliopistosta oo tullut edes virallista hyväksyntää vieläkään :D Helmikuusta lähtien oon tiennyt lähteväni Bangkokiin vaihtoon TTY:n puolesta, mutta vastaanottavan yliopiston eli Rangsit Universityn hyväksymiskirjettä saa ilmeisesti vuodesta toiseen odotella ihan viime metreille saakka.

Tänä vuonna asioista vähän jännempiä on tehnyt tietysti se, että Thaimaassa on nyt ollut pahimmat tulvat vuosikymmeniin ja koko kampusalue näytti vielä pari viikkoa sitten TÄLTÄ ja koulun ryhmään on postattu seuraavia tilannetietoja:

"The water level reported by a teacher in the area reported measured from 1st floor of each building within RSU, as of 7 November 2011 at 19.00.

Building 1, 87 cm high
Building 2, 97 cm high
Building 3, 95 cm high
Building 4, 69 cm high
Building 4 / 1, 119 cm high
Building 5, 28 cm high
Building 7, 79 cm high
Building 8, 68 cm high
Building 9, 91 cm high
Building 10, 155 cm high
Building 11, 124 cm high
Building 12, 24 cm high
Building 12 / 1, 168 cm high
Building 13, 101 cm high
Building 14, 69 cm high
Building 15, 142 cm high
Building 16, 195 cm high
Canteen, 184 cm high
Prototype Plant, 134 cm high"

Öööö?